Kolmen kuukauden työttömyyssääntö
Hallituksen tavoitteena on edistää työperäistä maahanmuuttoa, jotta Suomi saa tarpeisiinsa sopivaa työvoimaa. Samalla on varmistettava, että maahanmuutto on sujuvaa ja vastuullista. Hallitus kiinnittää jatkossa huomiota tarkemmin siihen, että työskentely Suomessa jatkuu luvan ehdoilla.
Hallituksen tarkoituksena on tehdä muutoksia siihen, miten työttömyys vaikuttaa työperusteisella luvalla Suomessa oleskeluun. Samalla laajennetaan työntekijän oleskeluluvan työnteko-oikeutta työvoiman saatavuuden vahvistamiseksi ja uudelleentyöllistymisen helpottamiseksi.
Esitys on lausuntokierroksella 13.6–16.8.2024.
Jos työntekijä jää työttömäksi, hän voi oleskeluluvan voimassaollessa etsiä uuden työn, jota hänellä on luvalla oikeus tehdä. Jos voimassa oleva lupa ei salli työntekoa uudessa työssä, uuteen työhön on haettava uusi oleskelulupa.
Jos työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa työskentelevän työsuhde päättyy, työntekijällä olisi jatkossa kolme kuukautta aikaa löytää uusi työ. Jos uutta työtä ei löydä tai muutakaan perustetta maassa oleskelulle ei enää ole, lupa peruutettaisiin ja Suomesta joutuisi poistumaan.
Kolmen kuukauden sijaan kuusi kuukautta uuden työn löytämiseen olisi
- erityisasiantuntijoilla ja startup-yrittäjillä (mukaan lukien EU:n sininen kortti)
- yritysten ylimmällä ja keskijohdolla
- yrityksen sisällä siirtyvillä lähetetyillä asiantuntijoilla ja johdolla sekä
- kaikilla yli kaksi vuotta Suomessa työperusteisella oleskeluluvalla olleilla
Muutokset koskisivat työperusteisia oleskelulupia, eli ei esimerkiksi pysyviä oleskelulupia, perhelupia, EU-kansalaisia, kansainvälisiä opiskelijoita tai tutkijoita.
Muutos ei tarkoita oikeutta oleskeluluvan pidentämiseen työnhaun ajaksi. Aiemmin työtä varten myönnetyn oleskeluluvan tulee olla voimassa myös työttömyyden aikana. Jos oleskelulupa päättyy eikä uutta ole haettu, maasta tulee poistua kuten nykyäänkin.
Työperusteinen oleskelulupa on tarkoitettu Suomessa työskentelyyn. Muutoksilla työperusteinen oleskelulupa sidotaan vahvemmin työhön ja luvan valvontaa parannetaan.
Samalla muutokset tuovat turvaa työntekijälle. Nykyään lupa voidaan peruuttaa, jos työntekijä on työtön. Luvan peruuttamisen ajankohdasta ei kuitenkaan ole sääntelyä. Jatkossa työntekijällä olisi varmasti kolme tai kuusi kuukautta aikaa etsiä uutta työtä, riippuen hänen asemastaan ja oleskeluluvan voimassaolosta. Esitys selkeyttää lupien ehtoja ja valvontaa myös viranomaisille.
Nykyisinkin työsuhteen päättyminen mahdollistaa luvan peruuttamisen. Sääntelyä ei kuitenkaan ole siitä, minkä pituisen jakson jälkeen työttömyyden tulisi johtaa luvan peruuttamiseen. Työsuhteiden jatkumista koskevaa valvontaa ei myöskään tehdä järjestelmällisesti.
Maahanmuuttovirastossa on kuitenkin jo huhtikuusta 2023 lähtien ollut käytäntö, että oleskeluluvan peruuttamismenettelyä ei käynnistetä kolmen kuukauden suoja-ajan sisällä.
EU:n sinistä korttia koskevan direktiivin sääntely on tullut voimaan 13.5.2024. Sen johdosta niin sanotussa erityisosaajalaissa säädetään kolmen kuukauden työttömyyssäännöstä. Suoja-aika on kuusi kuukautta vain, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Tämän esityksen mukainen kuuden kuukauden poikkeus erityisosaajille koskisi jatkossa myös EU:n sinisen kortin oleskelulupaa edeltävästä oleskeluajasta riippumatta.
Sininen kortti on EU:n yhteinen oleskelulupa erityisosaajille, jotka ovat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Suomeen EU:n ulkopuolelta pyrkivä erityisosaaja valitsee, hakeeko kansallista erityisosaajan lupaa vai EU:n sinistä korttia. Lue lisää TEM:n tiedotteesta.
Nykyään työperusteisella oleskeluluvalla voi tehdä töitä vain sillä alalla tai niillä aloilla, joiden perusteella lupaa on haettu ja se on myönnetty. Työnantajaa on voinut vaihtaa alan sisällä hakematta uutta lupaa, kunhan luvan peruste ei muutu. Jatkossa työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleva voisi lisäksi hakea töitä toisilta aloilta, jotka on määritelty valtakunnallisiksi työvoimapula-aloiksi. Työn aloittaminen ei vaatisi uuden oleskeluluvan hakemista, kunhan lupa on yhä voimassa.
Todennetut työvoimapula-alat määriteltäisiin valtioneuvoston asetuksella kerran vuodessa. Keväällä 2024 aloja olisivat esimerkiksi sairaanhoitajat, lähihoitajat ja lääkärit, lastentarhanopettajat ja erityisopettajat, kodinhoitajat, sovellusuussuunnittelijat ja sosiaalityön erityisasiantuntijat.
Kyllä. Työntekijän oleskeluluvalla voi vaihtaa työpaikkaa työvoimapula-alalle tai etsiä esimerkiksi osa-aikaisen työn alkuperäisen lisäksi.
Jos työ ensimmäisessä työpaikassa päättyy, kansainvälisille työntekijöille on tarjolla palveluita ja tukea uudelleen työllistymiseen. Jatkossa työntekijän oleskeluluvalla saa tehdä töitä alkuperäisen alan lisäksi myös valtakunnallisilla työvoimapula-aloilla, mikä tukee uudelleentyöllistymistä.
Uudelleentyöllistymisen palveluita tarjoavat kuntien ja kaupunkien työllisyyspalvelut. Työllistymisen palveluihin pääsee mukaan myös International House -palvelupisteillä, joita löytyy isoimmilta paikkakunnilta ja alueilta.
Työnantajien tulee jo nykyään ilmoittaa kolmannen maan kansalaisen palkkaamisesta. Jatkossa työnantajan tulisi ilmoittaa Maahanmuuttovirastolle myös silloin, kun työsuhde päättyy ennenaikaisesti. Jos työsuhde päättyisi oleskeluluvassa ilmoitettuna ajankohtana, ilmoitusta ei tarvitse tehdä. Ilmoituksen laiminlyönnistä voi seurata sanktio, tyypillisimmin sakkorangaistus.
Muutoksella parannetaan työperusteisten oleskelulupien valvontaa.
Työnantajan tulisi ilmoittaa työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä Maahanmuuttovirastolle Enter Finland-palvelussa. Ilmoitus pitää tehdä sähköisesti 7 päivän sisällä irtisanomisesta tai paperilla 10 päivän sisällä.
Esitys on lausuntokierroksella 13.6–16.8.2024. Esityksestä voi antaa kommentteja Lausuntopalvelussa. Esityksestä järjestetään englanninkielinen kuulemistilaisuus 13.8.2024.
Lausuntokierroksen jälkeen esityksen valmistelua jatketaan työ- ja elinkeinoministeriössä.
Hallituksen tavoitteena on antaa esitys kolmen kuukauden säännöstä syksyllä 2024. Muutokset tulisivat voimaan aikaisintaan vuonna 2025.
Ruotsissa työttömyyden jälkeinen työnhakuaika on kolme kuukautta ennen kuin maasta joutuu poistumaan. Tanskassa ja Norjassa vastaava aika on kuusi kuukautta.
Työnhakuajasta säädetään nyt myös EU-tasolla. EU:n yhdistelmälupadirektiivi edellyttää kaikilta jäsenmailta kolmen kuukauden suoja-aikaa työttömyyden varalle työperusteisissa oleskeluluvissa ja kuuden kuukauden suoja-aikaa, jos oleskelulupa on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta. Kaikkien jäsenmaiden tulee saattaa direktiivi voimaan 21.5.2026 mennessä.